Neste

Tummanvihreä paksu neste valuu hitaasti kattilan yli. Olen laittanut hellan jälleen kerran liian isolle teholle. Mitä siellä kattilassa ikinä onkaan minä haluan maistaa sitä.

Siinä koostumuksessa saattaa olla juuri se tarvittava aine, mitä ruumikseni kaipaa tällä hetkellä eniten.

Laitan etusormeni valuvaan tummanvihreään nesteeseen ja otan siitä paksun palasen maistettavaksi. Jännittyneenä, kuin odottava hyökkäystä saalis maistan sitä. Neste maistuu männyn mehuille..

Metsä. Olen syvällä metsän syleilyssä. Haistan, että minun takana on mänty. Männyn pistävät kosketukset lävistävät minut ja ihoni venyy sen neulasten alla. Tunnen suurta vetovoimaa takaa ja uppoan mäntyyn. En enää erota kumpi meistä on kumpi.

Tuuli… vie tämän tuoksun kaduille. Levitä tuoksun kujille ja puhaltaa sen ihmisiin.

Tuuli, sotke tällä tuoksulla ihmisen ihoa.

Tähtien valolla tuoksu imeytyy kaupunkiin ja sen päälle laskeutuu hiljaisuuden hetki.

Yhden todellisuuden päästä palaan kaduille. Hankkaan itseni rakennusten seiniin ja jätän ihostani viimeisimmät männyn kosketukset.

En ole tyhjä. Olen täynnä. Minuun tunkeutui metsän ja tähtien henget.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s