ja pakenen äänettömälle kävelylle.
Eksyn metsään, istutan itseni multaan
raskaan pimeytesi varjolle.
Vesi kastelee minua ja aurinko kuivaa
se saa polttaa minut loppuun.
Tuhoudun.
Herään sohvalla, tähtiesi alla.
Hengitän katuja, saalista kaipaan.
Terävä kutsusi kaiku
ruumiini voimalla täyttää
Haen sirpaleet käteeni
saaliini lukitsen.
Venytän saaliini rajoja
katseensa hyökkään.
Puiden kuiskaus minua huimaa,
vereni levittää vallan.
Raavin saaliini luihin asti
haavansa hellästi parannan.
Ihoni muuttuu kovaksi,
siivet kasvavat pitkäksi,
selkärankani pitkin on piikkejä.
Yövyn puiden oksilla,
tuijotan pimeyttä,
suuni on hieman auki,
odotan mahdollisuutta.
Olen herkkä.
Tule tänne.
Pimeydessä on voimaa.
Voima on valtaa, joka lievittää tuskaa.
Elämän tuskaa.
Mikä on elämän tarkoitus.
Rakkaus.
LikeLiked by 1 person